torstai 13. syyskuuta 2012

Seilataan Tallinnaan- O Hiio Hoi!


Lupasin teille oman sepustuksen tuoksufoorumin Tallinnan reissusta. Matkaan lähdimme Andy Tauer-illan jälkeisenä päivänä kuten edellisessä postissani kerroin. Meille oli varattuna iso asunto, joka oli hyvä asia tuoksujen haistelemista ajatellen. Kovin pienessä asunnossa suihkauttelemisen rajat olisivat voineet tulla hyvin pian vastaan. 

Vietimme suuren osan ajastamme Kaubamajan Löhnatuba-osastolla. Löhnatubassa on niche-merkkejä, joita Suomesta ei löydy yhtäkään. Valikoimissa oli ainakin Amouage, Annick Goutal, Serge Lutens, Esteban, Montale, L'Artisan Parfumeur, Xerjoff ja Creed. Esteban olikin minulle täysin uusi merkki, mutta heiltä jäi erityisesti Tonka-niminen tuoksu mieleen. Voi sitä innostumisen määrää kun sinne pääsin! Oli ihanaa päästä hipelöimään tuoksuja, joista oli vain lukenut internetissä. Huomasin tosin, että ei tuollainen superhaistelu kovin hyödyllistä ole. Yhdestäkään tuoksusta ei jää oikein kunnon mielikuvaa kun haistelee toista toisen perään. Ei auta vaikka kävisi välillä leivoskahvillakin. Oli se silti todella hauskaa! Tosin voi hyvin olla, että jokin niistä tuoksuista olisi voinut olla suurta rakkauttakin jos olisin saanut haistella kodin rauhassa. Alun perin olin kuvitellut, että saamme sieltä paljon erilaisia näytteitä, mutta ei heillä ollut kuin kahdesta tuoksusta näytteet. Kumpikin oli minulle jo ennestään tuttu. 

Jokainen meistä oli tuonut oman aarrelaatikkonsa mukanaan, joten olohuoneen pöytä täyttyi tuoksunäytteistä. Mahtoi siivooja ihmetellä kun asunnossa ei haissutkaan viina vaan iloinen sekoitus hajuvesiä! 
No juu, on siellä muutakin kuin näytteitä ja tuoksuliuskoja :P
En ole eläessäni haistellut noin paljon pienen ajan sisään. Kaikki alkoi jo menomatkalla kun tutkimme laivan tax-free-osaston. Perillä monta tuntia haistelua Kaubamajassa, sitten lisää haistelua asunnolla. Sama jatkui sunnuntaina. Menimme uudelleen Kaubamajaan ja paluumatkalla hytissä keskustelu hajuvesistä jatkui. Juttua riitti valtavasti! Kiitos vielä kerran kaikille matkaseurasta sekä Gogolille ja Aigulle erityiskiitokset vaivannäöstä. Tuoksuliuskat pöytäni kulmalla tuoksuvat edelleen erittäin hyvältä...

Ps. Voisiko joku tuoda ne Tallinnan leivokset minulle tänne syötäväksi? Siellä oli vaikka mitä herkullista myynnissä, oih! 

lauantai 8. syyskuuta 2012

Melkoinen tuoksuviikonloppu

Huh heijaa, laiskimus täällä huutelee! Kuukausi taas vierähti vaikka eihän sen ihan näin pitänyt mennä. Haisteltu on taas kuitenkin niin vallan kauheasti. Varsinkin eräänä viikonloppuna, josta aion teille nyt kertoa. En ole riittävästi mainostanut täällä Tuoksufoorumia, joka löytyy osoitteesta www.tuoksufoorumi.fi. Ainakin osalle teistä se on jo vanha tuttu, mutta teille jotka ette sinne ole vielä eksyneet, niin tulkaa mukaan! Tuoksuviikonloppu sai siis aikansa kun eräs foorumin jäsen, Gogol, ehdotti porukalle Tallinnan reissua. Tallinnan Kaubamajasta kun löytyy Löhnätuba, jossa on niche-tuoksuja. Matka herätti porukassa innostusta ja se päätettiin järjestää. No tämä meidän Gogol on onkin melkoinen touhutäti ja järjesti vallan erikoisen illan meille perjantaille ennen lauantain Tallinnaan lähtöä. Gogol oli tavannut Roomassa Andy Tauerin ja saanut Andyn innostumaan ajatuksesta tulla tervehtimään suomalaisia tuoksuintoilijoita. Niinpä...

Eräänä perjantaina parisen viikkoa sitten matkustin pienen jännityksen vallassa Helsinkiin. Tiedossa oli ihmisiä, joita en ollut koskaan aiemmin tavannut livenä, kuuluisa parfymööri Andy Tauer, tuoksuja ja seuraavana päivänä lähtö Tallinnaan. Olin katsonut netistä kuvia Andysta ja todennut, että huh, hän vaikuttaa oikein rennolta kaverilta. Ei siis paineita iltapuvusta tai erityisen elegantista käyttäytymisestä, huh heijaa! Ja Andy myös oli oikein mukava ihminen ja hän oli selvästikin läsnä ja keskittyi meidän kanssa seurusteluun. Tässä netistä kaapattu kuva herra Tauerista:

kuva

Andy oli tuonut mukanaan näytepulloja ja pieniä pulloja joitain raaka-aineita. Hän kertoi miten kaikki sai alkunsa ja mikä on muuttunut matkan varrella. Oli mielenkiintoista kuunnella Andyn kertovan esimerkiksi siitä miten hänen pullonsa näyttävät nyt siltä kuin ne näyttävät. Tällä hetkellä Tauerin pullot ovat fazerinsinisiä, mutta aina ei ole ollut niin. Alkujaan pullot olivat kirkkaasta lasista tehtyjä ja melko tavallisen näköisiä Andyn itse suunnittelemilla etiketeillä. Hän oli niistä kuitenkin hyvin ylpeä ja esitteli meille millaisia pulloja hänellä on ollut. Eräänä päivänä kuitenkin eräs markkinointi asioita taitava mies kysyi Andylta, että "missä sun pulloissa lukee Tauer? Mistä ihmiset tietävät, että kenen hajuvesi on nyt kyseessä?". Andy mietti ja vastasi sen "siellä jossain olevan, jossain pohjassa lukee kyllä Tauer". Niin, tunnistettavuus on tärkeää mikäli mielii tuotteillaan hyvää markkina-asemaa. Tämä mies tarjoutui tekemään Tauerille uuden imagon ja niin syntyivät siniset pullot, joissa lukee selkeästi näkyvillä "Tauer". 

kuva

Andy oli kuitenkin kuullut, että pullojen uudistaminen ei tulisi miellyttämään kaikkia. Koska se mitä ihminen näkee, vaikuttaa myös siihen, mitä hän ajattelee tai haistaa, niin että osa ihmisistä saattaisi kuvitella myös tuoksujen muuttuneen pullojen mukana. Näin myös kävi. Eräs nainen, joka oli ostanut Tauerilta monta tuoksupulloa, oli muuttuneen imagon myötä sitä mieltä, että myös hänen suosikkituoksunsa on menty muuttamaan. Kyseessä oli muistaakseni L'Air du Desert Marocain. Andy ei saanut vakuutettua naista siitä, että ainoastaan pullojen ulkonäkö oli muuttunut, ei itse tuoksu. Hän kertoi myös, että häntä oli varoitettu siitä, että näin saattaisi käydä. Hän ei kuitenkaan saanut naista vakuutettua ja niinpä kyseinen nainen lopetti Tauerin tuoksujen tilaamisen. Tämä on kuitenkin todella mielenkiintoista. Oletko sinä itse miettinyt, että kuinka paljon tuoksutalojen imago, mainokset ja pullot vaikuttavat ajatuksiisi ja sitä kautta siihen, että mitä tuoksuista ajattelet? Tähän ajatukseen on iskenyt herra Chandler Burr, joka perusti "Untitled"-projektin yhdessä OpenSkyn kanssa. Hän pullottaa tuoksuja uudelleen 50 millisiin pulloihin, mutta ilman niiden nimiä ja valmistajia. Hän lanseeraa joka kuukausi sata pulloa ja joka kuukauden viimeinen päivä ostajille kerrotaan, että mitä tuoksua pullossa on. Ideana on saada ihmiset aistimaan tuoksut juuri sellaisina kuin ne ovat, ilman mielikuvia luksuksesta tai vaikkapa tyttömäisyydestä tai ylipäätään ilman markkinamiehen valmiiksi pureksittuja ajatuksia. Idea on mielestäni hyvä ja ajatuksia herättävä. Tästä asiasta saisi helposti oman postauksensa, joten jatkaakseni Tauerista lopetan tämän asian käsittelyn tällä erää tähän.

Yksi markkinoinnin kikoista on markkinoida tuoksut joko naisille tai miehille. Moni niche-talo julkaisee tuoksut nykyään täysin unisexinä, ilman sukupuolierottelua. Se on hieno asia, koska näin ihmiset eivät jätä käyttämättä rakastamaansa tuoksua vain sen takia, että se on suunnattu eri sukupuolelle. Andy kertoikin virheekseen, että hänen ensimmäinen tuoksunsa oli suunnattu naisille ja että "pour elle" on tuoksun nimessä mukana. Hänen ensimmäinen tuoksunsa oli siis Le Maroc Pour Elle. Sen jälkeen Tauerin tuoksuja ei ole suunnattu erikseen kummallekaan sukupuolelle. 


Saimme haistella myös mm. tuberosaa, vaniljaa ja tervaa. Oih, terva tuoksui hyvältä ja niin myös frankinsensi. Rakastan tuberosatuoksuja, mutta tämä tuberosa-absoluutti olikin yllätys. Eihän se ollut lainkaan sellainen huumaavanmakea johon olin tottunut! Se olikin sellainen lihaisa tuoksultaan. Toisinaan raaka-aineen tuoksu eroaakin siitä, millaisena ihmiset ovat tottuneet sen hajuvesissä haistamaan. Esimerkiksi vanilja ei ole tuoksultaan se vanilja, jota ihmiset pyytävät kun he haluavat vaniljahajuvettä. Se onkin silloin vanilliinia. (Jos ymmärsin väärin, joku Andya tapaamassa ollut korjatkoon.) Tauerin tuoksuissa on muuten selkeä tunnistettavuus, ne tunnistaa saman talon tuoksuiksi. Onkin puhuttu "tauerinadesta". 

Illasta riittäisi kerrottavaa vaikka kuinka paljon, mutta tämä postaus lienee jo tarpeeksi pitkä. Taidanpa kirjoittaa Tallinnan reissusta vallan oman postauksensa! Kiitos illasta Andy, hali hali!