maanantai 21. toukokuuta 2012



Jo Malone - White lilac and Rhubarb



Olen ollut jo pitkään kiinnostunut Jo Malonen tuoksuista. Mielikuvani niistä on ollut, että ne eivät ole kovin vaikeita tuoksuja vaan ennemmin sellaisia ”spray and go” - tuoksuja. Naisellisia ja melko raikkaita. Nyt vasta sain ensimmäisen Maloneni kokeiluun. Sain eräältä tuoksufoorumilaiselta testailuun White Lilac and Rhubarb- tuoksun. Se kuuluu tänä vuonna julkaistuun London Blooms kolmikkoon, jonka muita tuoksuja ovat Peony & Moss ja Iris & Lady Moore. Kyseessä on rajattu erä.

Olen muistaakseni tätä ennen haistellut syreenituoksuista ainoastaan Yver Rocherin Pur Desir de Lilas:a. Rakastan syreenin tuoksua. Rakastan sitä, kun kesällä auringon paistaessa lämpimästi syreenin tuoksu leijailee ihanasti kesäisiä katuja pitkin. Auringon lämpö tuo siihen oman huumaavan makeutensa, vaikka on syreenin tuoksussa mielestäni myös vihreää. Rakkauteni syreenin tuoksuun on kuitenkin rajautunut kukkien haistelemiseen.

Toisille syreenin voimakas tuoksu aiheuttaa päänsärkyä, mutta minä voisin haistella sen kukkasia vaikka kuinka. Voisin ottaa kotiini isot maljakolliset kukkivia syreeneitä levittämään tuoksuaan. Syreenistä minulle tulee hieman mieleen hyasintti. Niiden kukat näyttävät hieman samalta ja kumpikin tuoksuu niin voimakkaasti ettei se kaikille sovi. Mielestäni niiden tuoksut muistuttavat toisiaan. Ja minä ostan hyasinttini joka joulu vain sen takia, että ne tuoksuvat niin voimakkaasti. Yritän aina kaupassakin pähkäillä, että tuoksuuko jonkin tietyn värinen hyasintti voimakkaammalta kuin toinen.

White Lilac and Rhubarb on ihollani oikeastaan pelkkää syreeniä. En tiedä, tuoksuvatko valkoinen ja violetti syreeni toisistaan kovin poikkeavalla tavalla, mutta syreeniä tämä joka tapauksessa on. Mies löysi iholtani myös raparperia, mutta itse en osaa sitä tästä oikein eritellä. Fragrantican mukaan tuoksusta löytyy myös ruusua ja heliotrooppia, jonka tuoksu on lukemani mukaan vaniljainen. Voinkin löytää tästä hieman vaniljaista makeutta, joka sekoittuu kyllä aika hyvin itse syreeniin.



Syreenin tuoksuhan ei ole raskaan makea vaikka makea onkin, vaan sen tuoksu on heleä ja naisellinen. Tätä käyttäessäni voisin kuvitella ihmisten ajattelevan, että ”tuoksuupa tuo tyttö suloiselta”. Tämä tuoksu on mielestäni sellainen ”äidiltä tyttärelle -tuoksu”, koska syreeni pukee sekä tytärtä heleydellään ja suloisuudellaan, että äitiä pehmeällä naisellisuudellaan. Ja yhtä lailla isoäitejä, joille syreenin tuoksu voi tuoda ihania muistoja lapsuudesta.

Tuoksun kesto on ihollani valitettavan heikko. Jo parin tunnin kuluttua tuoksun laittamisesta siitä on jäljellä enää häivähdys. Syreenin häivähdyksen löydän silti vielä toisesta kädestäni muutamankin tunnin kuluttua, kun läheltä haistelen. Toisesta se on jo jostain syystä kadonnut kokonaan.

Tällainen tuli vielä Fragranticassa vastaan: ”The fragrance of the lilac tree was considered in Celtic culture “magickal”. The fragrance is believed to carry humans into fairyland and the supernal world.”

Kuka lähtee matkalle satumaahan?




2 kommenttia:

  1. Minusta valkoinen ja lila sireeni tuoksuvat erilaiselta ja minun suosikkini on nimenomaan valkoinen sireeni. Tiedä sitten miten huomattava ero oikeasti on, saattaa olla vain pelkkää meikäläisen kuvitelmaakin. ;-)

    Minusta alkaa tuntumaan, että tätä voisin haluta kokonaisen pullollisen vaikka en ole vielä päässyt edes haistelemaan sitä. =)

    VastaaPoista
  2. Toivottavasti tykkäät tästä! Mikään kovin voimakas tämä ei minusta ole. Sen takia tämä ehkä pysyykin sellaisena heleänä. Odotan mielenkiinnolla kommenttejasi tästä.

    Mun täytyy tänä vuonna sitten oikein vertailla noiden tuoksuja heti vain kun syreenit alkavat kukkimaan. =)

    VastaaPoista